k – kafse
kafselīn – kalc-menger
kalc-mėʒʒer – kaln
calof – camźliōn
Camelot – kamer-slange
kamer-stap – kampf-rėht
kampf-rėhten – kānic
caniculata – kanz-wagen
kaos – käppelīn2
kappellān – karbalierunge
karbūn – Karlinge
Karlingen – kar-spüelen
karst – kęse-kamer
kęse-kar – kastėlle-dach
kastėllīn – katzen-gebėt
katzen-gestalt – kebes-isch (?)
kebes-kint – kein-visch
keiser – kėl-giric
kėl-gīte – kėln-müle
kėlre – kemerische
kemerlīn – kenne-schaft
kennunge – kerkern
kerker-stein – kerrelīn
kerren – kerze-tac
kerze-wīhe – ketzeln
ketzer – keʒʒel-hāke
keʒʒel-hant-wėrc – kiel-kemenāte
kiel-meister – cimolea
kin – kindisch-lich
kīnen – kint-ver-tuoęrinne
kint-weinunge – kirchenęre
kirchen-bot – kirch-guot
kirch-halde – kirch-vrīunge
kirch-wahte – kittel-gewant
kittelīn – kiuten2
kiuwe – klāfter-wīt
klaftic – klage-vüeręre
klage-wandel – klāre
klęre – klėberic
klėbe-rīm – kleider
kleiderchīn – klein-schüʒʒic
kleinshabere – klenze
kleinshabere swM.
klein-smit stM.
klein-spalt stmn?
klein-tętec Adj.
kleinunge stF.
klein-vėl stN.
kleinvėlhitze-rōt Adj.
kleinvėl-rōt Adj.
kleinvėl-süeʒe Adv.
kleinvėl-wīʒ Adj.
klein-vogel stM.
klein-vüege Adj.
klein-vüege stF.
klein-vüegic Adj.
klein-vüegicheit stF.
klein-vüegic-līche Adv.
klein-vüegunge stF.
klein-zėhende stM.
klein-zol stM.
kleip stM.
kleip-trėten stN.
kleit stN.
kleit-hūs stN.
klem Adj.
clematis
klemberen swV.
klemde stF.
klemen swV.
klėmen stV.
klemme stF.
klemme-lich Adj.
klemmen stN.
klemmen swV.
klemmer M.
klempelīn stN.
klenc Adj.
klėne swM.
klėnen stV.
klėnen swV.
klėner stM.
klengel stM.
klengeln swV.
klengen stN.
klengen swV.
klenke stF.
klenken swV.
klėnster stM.
klėn-want stF.
klėn-wėrc stN.
klenze swF.
klėp – klingelen
klingeler – klobunge
klockehamer – klōstermāz
klōster-meier – kloz-milch
klū – kluoge
kluogen – knappe-lich
knappelīn – knėt-stuol
knėt-troc – kniuwelen
kniuwelīn – knospel
knospel – coatisch
Coatras – koch-maget
kochman – kole-meise
kolen-māʒ – kol-rouch
kol-sac – kommentiurs-in-sigel
commenturer – confiteor
conformieren – convėnt-vrouwe
convers-bruoder – cordieren
korduwān – korn-gėlt
korn-götinne – kornunge
korn-un-gėlt – kōscher
kōse – kōt-vleisch
kotze – kouf-gerihte
kouf-guot – koufunge
kouf-vart – kręjen
kręjen-nest – kranc-heit
kranc-lich – kratzeln
kratzen – kreftelīche
krefte-līchen – krempfen
krempic – kribeln
krichelīn? – krieg-lant
krieg-louf – kripf-zan
krippe – krist-bühse
krist-burt – krist-formelich
krist-förmic – kriuze-bruoder
kriuze-ganc – krocanier
kroch – krot
krote – krumbe
krümbe – krūsp
krūspe – krūt-wurz
krūt-zėhende – kuchen-register
kuchen-schrīber – küe-mūl
küene – kumber-hėlfe
kumberic – kumpanjūn
kumpas – künftic-lich
künftigęre – kuniges-sun
küniges-vogel – kunst-haft
künstic – künzen
kuo – kupfen
kupfer – kürbiz-wurz
kürbler – kürsener-knabe
kürsener-knėht – kurzieren
kurz-lich – kūte1
kūte2 – cyprinum
cyprisch – cytrinus
|
kleinshabere swM.
klein-smit stM. MWV
klein-spalt stmn? (1) MWV
klein-tętec Adj. MWV
kleinunge stF. MWV
klein-vėl stN. MWV
kleinvėlhitze-rōt Adj. (3) MWV
kleinvėl-rōt Adj. (5) MWV
kleinvėl-süeʒe Adv. MWV
kleinvėl-wīʒ Adj. (1)
klein-vogel stM. MWV
klein-vüege Adj. (8) MWV
klein-vüege stF. MWV
klein-vüegic Adj. (1) MWV
klein-vüegicheit stF.
klein-vüegic-līche Adv. (1) MWV
klein-vüegunge stF. MWV
klein-zėhende stM.
klein-zol stM.
kleip stM. (1) MWV
kleip-trėten stN. MWV
kleit stN. (551) MWV
kleit-hūs stN. MWV
klem Adj. MWV
clematis (1)
klemberen swV. MWV
klemde stF. (1) MWV
klemen swV. MWV
klėmen stV. MWV
klemme stF. MWV
klemme-lich Adj. MWV
klemmen stN. MWV
klemmen swV. (7) MWV
klemmer M.
klempelīn stN. MWV
klenc Adj. MWV
klėne swM.
klėnen stV. MWV
klėnen swV. (3) MWV
klėner stM. MWV
klengel stM. MWV
klengeln swV. MWV
klengen stN. (1) MWV
klengen swV. (12) MWV
klenke stF. MWV
klenken swV. MWV
klėnster stM. MWV
klėn-want stF. MWV
klėn-wėrc stN. MWV
klenze swF. |
