k – kafse
kafselīn – kalc-menger
kalc-mėʒʒer – kaln
calof – camźliōn
Camelot – kamer-slange
kamer-stap – kampf-rėht
kampf-rėhten – kānic
caniculata – kanz-wagen
kaos – käppelīn2
kappellān – karbalierunge
karbūn – Karlinge
Karlingen – kar-spüelen
karst – kęse-kamer
kęse-kar – kastėlle-dach
kastėllīn – katzen-gebėt
kastėllīn stN.
kasteln swV.
Kasteln _
kasten swV.
kasten swV.
kastenęre stM.
kasten-buoch stN.
kasten-gülte stF.
kastenholz stN.
kasten-hūs stN.
kasten-knėht stM.
kasten-macher stM.
kasten-māʒ stN.
kasten-mütte stMN.
kastigunge stF.
kastiunge stF.
kast-meister stM.
kast-metze swM.
kast-miete stF.
kast-müttel stN.
castor M.
castorium
kastrūn stM.
kastrūn-būch stM.
kastrūnīn Adj.
kastrūnīn Adj.
kast-voget stM.
kast-vogetīe stF.
kasugele swF.
kāt _
cataputia
kāteblatīn stN.
katel stm?
katel Subst.
katere swM.
kater-man stM.
kathaplasma
cathapleba
catharticum
cathe
kathecuminus M.
kathezizieren swV.
katholicō M.
katīve Adj.
kätter stM.
katze swF.
katzen swV.
katzen-ber stNF.
katzen-brėt N.
katzen-gebėt stN.
katzen-gestalt – kebes-isch (?)
kebes-kint – kein-visch
keiser – kėl-giric
kėl-gīte – kėln-müle
kėlre – kemerische
kemerlīn – kenne-schaft
kennunge – kerkern
kerker-stein – kerrelīn
kerren – kerze-tac
kerze-wīhe – ketzeln
ketzer – keʒʒel-hāke
keʒʒel-hant-wėrc – kiel-kemenāte
kiel-meister – kimm-īsen
cimolea – kindisch-heit
kindisch-lich – kint-ver-tilgerīn
kint-ver-tuoęrinne – kirchenamman
kirchenęre – kirchgrabe
kirch-guot – kirch-volc
kirch-vrīunge – kitelīn
citrinum – kiuten1
kiuten2 – klāftern
klāfter-snuor – klage-twanc
klage-vogel – klār
klāre – klėbergaʒʒe
klėberic – kleibunge
kleib-zwėc – klein-öuge?
klein-phenninc – klėnster
klėn-want – klingęre
klinge – klöbelīn
klobe-louch – klōsterlīn
klōster-liute – klʒelīn
klʒen – kluoc-heit
kluoc-lich – knacken
knaffen – kneppischen
knėtęrinne – knisten
knistunge – knorzen
knorzic – knütze
knutzen – koch-keʒʒel
koch-krūt – kōle
kōle-gruobe – coloquintida
kol-phanne – kom-lich
kom-līcheit – confectiōn
confession – convėnt-kopf
convėnt-müech – kōr-bischof
kōr-bistuom – körnen
corneol – korn-schütze
korn-snit – korus
kōr-vrouwe – kōt-man
kōt-mānōt – kouferīe
kouferinne – kouf-slagen
kouf-slagen – krage1
krage2 – krām-wėrc
krām-zol – cras
kraspeln – crźdenzen
crźdenzen – kreiʒ-gengel
kreiʒ-līche – krette
krettelīn – krieg-büechlīn
kriege – kringeleht
kringen – krispeln
krispel-węhe – kristen-mensche
kristen-name – kriutelich
kriutelīn – kriuz-reste-tac
kriuz-sāme – kropfeht
kröpfelīn – krucke-stap
krude – kruppel
krūs – krūt-leffel
krūt-lźhen – kuchen-gėlt
kuchen-geręte – küe-gras
küel-brunne – kulken
küllinc – Kumenīe
kumer – künden
künden – künigelīn2
künigelīnchen – kunrieren
cuns – künt-oven
kunt-phenninc – kuo-mūl
kuone-zorn – kuppeln
kuppel-seil – kürne
kürne – kur-vürst-lich
kür-warter – küssen-lich
küssen-līche – kützel-diep
kützel-guomen – cytrinus
|
kastėllīn stN. MWV
kasteln swV.
Kasteln _ (1)
kasten swV. MWV
kasten swV.
kastenęre stM. (4) MWV
kasten-buoch stN.
kasten-gülte stF. MWV
kastenholz stN.
kasten-hūs stN. MWV
kasten-knėht stM.
kasten-macher stM. MWV
kasten-māʒ stN.
kasten-mütte stMN. MWV
kastigunge stF.
kastiunge stF.
kast-meister stM. MWV
kast-metze swM. (2) MWV
kast-miete stF. MWV
kast-müttel stN. MWV
castor M. (2)
castorium (2)
kastrūn stM. (2) MWV
kastrūn-būch stM. MWV
kastrūnīn Adj. MWV
kastrūnīn Adj.
kast-voget stM. MWV
kast-vogetīe stF. MWV
kasugele swF. (6) MWV
kāt _
cataputia (3)
kāteblatīn stN. MWV
katel stm? MWV
katel Subst.
katere swM. (3) MWV
kater-man stM. MWV
kathaplasma (1)
cathapleba (2)
catharticum (3)
cathe (2)
kathecuminus M. (1)
kathezizieren swV. (2) MWV
katholicō M. (1) MWV
katīve Adj. MWV
kätter stM. MWV
katze swF. (65) MWV
katzen swV. MWV
katzen-ber stNF.
katzen-brėt N.
katzen-gebėt stN. MWV |
