Lemmaliste/Belegarchiv
ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWYZ
k – kafse
kafselīn – kalc-menger
kalc-mėʒʒer – kaln
calof – camźliōn
Camelot – kamer-slange
kamer-stap – kampf-rėht
kampf-rėhten – kānic
caniculata – kanz-wagen
kaos – käppelīn2
kappellān – karbalierunge
karbūn – Karlinge
Karlingen – kar-spüelen
karst – kęse-kamer
kęse-kar – kastėlle-dach
kastėllīn – katzen-gebėt
katzen-gestalt – kebes-isch (?)
kebes-kint – kein-visch
keiser – kėl-giric
kėl-gīte – kėln-müle
kėlre – kemerische
kemerlīn – kenne-schaft
kennunge – kerkern
kerker-stein – kerrelīn
kerren – kerze-tac
kerze-wīhe – ketzeln
ketzer – keʒʒel-hāke
keʒʒel-hant-wėrc – kiel-kemenāte
kiel-meister – cimolea
kin – kindisch-lich
kīnen – kint-ver-tuoęrinne
kint-weinunge – kirchenęre
      kint-weinunge stF.
      kint-wėsen stN.
      kīp stM.
      kip-ars stM.
      kīpe stF.
      kipel Subst.
      cipelęrinne stF.
      kipelen swV.
      kīpen swV.
      Kiper Subst.
      kiper stM.
      Kiperęre stM.
      kiperisch Adj.
      Kiper-lant stN.
      kiper-tranc stM.
      kiper-wīn stM.
      kipf st_s
      kipfe swM.
      kipfel stN.
      kipfel-īsen stN.
      kipf-nagel stM.
      kipf-stoc stM.
      kipf-stuol stM.
      ciplīne stF.
      kippe swF.
      kippen swV.
      kippen-dorn stM.
      kipper stM.
      kipper– _
      kir _
      ciragra
      kirbe stF.
      kirberīe stF.
      circa dextram
      kirch-ambet stN.
      kirchęre stM.
      kirchberc stM.
      kirch-bir F.
      kirch-brobest stM.
      kirch-brüchel stM.
      kirch-bühel stM.
      kirch-dach stN.
      kirch-diep stM.
      kirch-diube stF.
      kirch-diuberīe stF.
      kirche swF.
      kirchelīn stN.
      kirchen– _
      kirchenamman stM.
      kirchenęre stM.
kirchen-bot – kirch-guot
kirch-halde – kirch-vrīunge
kirch-wahte – kittel-gewant
kittelīn – kiuten2
kiuwe – klāfter-wīt
klaftic – klage-vüeręre
klage-wandel – klāre
klęre – klėberic
klėbe-rīm – kleider
kleiderchīn – klein-schüʒʒic
kleinshabere – klenze
klėp – klingelen
klingeler – klobunge
klockehamer – klōstermāz
klōster-meier – kloz-milch
klū – kluoge
kluogen – knappe-lich
knappelīn – knėt-stuol
knėt-troc – kniuwelen
kniuwelīn – knospel
knospel – coatisch
Coatras – koch-maget
kochman – kole-meise
kolen-māʒ – kol-rouch
kol-sac – kommentiurs-in-sigel
commenturer – confiteor
conformieren – convėnt-vrouwe
convers-bruoder – cordieren
korduwān – korn-gėlt
korn-götinne – kornunge
korn-un-gėlt – kōscher
kōse – kōt-vleisch
kotze – kouf-gerihte
kouf-guot – koufunge
kouf-vart – kręjen
kręjen-nest – kranc-heit
kranc-lich – kratzeln
kratzen – kreftelīche
krefte-līchen – krempfen
krempic – kribeln
krichelīn? – krieg-lant
krieg-louf – kripf-zan
krippe – krist-bühse
krist-burt – krist-formelich
krist-förmic – kriuze-bruoder
kriuze-ganc – krocanier
kroch – krot
krote – krumbe
krümbe – krūsp
krūspe – krūt-wurz
krūt-zėhende – kuchen-register
kuchen-schrīber – küe-mūl
küene – kumber-hėlfe
kumberic – kumpanjūn
kumpas – künftic-lich
künftigęre – kuniges-sun
küniges-vogel – kunst-haft
künstic – künzen
kuo – kupfen
kupfer – kürbiz-wurz
kürbler – kürsener-knabe
kürsener-knėht – kurzieren
kurz-lich – kūte1
kūte2 – cyprinum
cyprisch – cytrinus

   kint-weinunge - kirchenęre    


kint-weinunge stF. MWV
kint-wėsen stN. MWV
kīp stM. (5) MWV
kip-ars stM. MWV
kīpe stF. MWV
kipel Subst. MWV
cipelęrinne stF. MWV
kipelen swV.
kīpen swV. (1) MWV
Kiper Subst. (11) MWV
kiper stM. (1) MWV
Kiperęre stM. MWV
kiperisch Adj. (5) MWV
Kiper-lant stN. (3) MWV
kiper-tranc stM. MWV
kiper-wīn stM. (2) MWV
kipf st_s MWV
kipfe swM. (1) MWV
kipfel stN. MWV
kipfel-īsen stN. MWV
kipf-nagel stM. MWV
kipf-stoc stM. MWV
kipf-stuol stM. MWV
ciplīne stF. MWV
kippe swF. (1) MWV
kippen swV. (1)
kippen-dorn stM. MWV
kipper stM. (2) MWV
kipper– _
kir _
ciragra (1)
kirbe stF.
kirberīe stF. MWV
circa dextram (1)
kirch-ambet stN. MWV
kirchęre stM. MWV
kirchberc stM.
kirch-bir F. MWV
kirch-brobest stM.
kirch-brüchel stM. (1) MWV
kirch-bühel stM. MWV
kirch-dach stN. MWV
kirch-diep stM. MWV
kirch-diube stF. MWV
kirch-diuberīe stF. MWV
kirche swF. (166) MWV
kirchelīn stN. (3) MWV
kirchen– _
kirchenamman stM.
kirchenęre stM. (2) MWV