k – kafse
kafselīn – kalc-menger
kalc-mėʒʒer – kaln
calof – camźliōn
Camelot – kamer-slange
kamer-stap – kampf-rėht
kampf-rėhten – kānic
caniculata – kanz-wagen
kaos – käppelīn2
kappellān – karbalierunge
karbūn – Karlinge
Karlingen – kar-spüelen
karst – kęse-kamer
kęse-kar – kastėlle-dach
kastėllīn – katzen-gebėt
katzen-gestalt – kebes-isch (?)
kebes-kint – kein-visch
keiser – kėl-giric
kėl-gīte – kėln-müle
kėlre – kemerische
kemerlīn – kenne-schaft
kennunge – kerkern
kerker-stein – kerrelīn
kerren – kerze-tac
kerze-wīhe – ketzeln
ketzer – keʒʒel-hāke
keʒʒel-hant-wėrc – kiel-kemenāte
kiel-meister – cimolea
kin – kindisch-lich
kīnen – kint-ver-tuoęrinne
kint-weinunge – kirchenęre
kirchen-bot – kirch-guot
kirch-halde – kirch-vrīunge
kirch-wahte – kittel-gewant
kittelīn – kiuten2
kiuwe – klāfter-wīt
klaftic – klage-vüeręre
klage-wandel – klāre
klęre – klėberic
klėbe-rīm – kleider
kleiderchīn – klein-schüʒʒic
kleinshabere – klenze
klėp – klingelen
klingeler – klobunge
klingeler ?
klingeloht Adj.
klingen stN.
klingen stV.
klingen-bächelīn stN.
klingen-klanc stM.
klingen-phat stM.
klingen-rieme swM.
klingen-smit stM.
klingen-smit-hūs stN.
klingesęre stM.
klingesen swV.
kling-span stn?
klinke swF.
klinken swV.
klīp stM.
klipfen swV.
klismen swV.
klister stN.
klīster stM.
klīsteren swV.
klīstern-schūm stM.
klistieren swV.
klistier-ziuc stMN.
klitzen swV.
kliubel-bein stN.
kliubelen swV.
kliubel-stein stM.
kliubunge stF.
kliusel stN.
kliuselen swV.
kliusenc-līche Adv.
kliusterlīn stN.
kliuter stmn?
kliutern? v
kliuwe stN.
kliuwelen swV.
kliuwelīn stN.
kliuwel-tuoch stN.
kliuwel-vaʒ stN.
klō F.
klobe1 swM.
klobe2 swM.
klobe-holz stN.
klöbelīn stN.
klobe-louch stM.
kloben swV.
klobe-slīche? swM.
klobe-wurst stF.
klobunge stF.
klockehamer – klōstermāz
klōster-meier – kloz-milch
klū – kluoge
kluogen – knappe-lich
knappelīn – knėt-stuol
knėt-troc – kniuwelen
kniuwelīn – knospel
knospel – coatisch
Coatras – koch-maget
kochman – kole-meise
kolen-māʒ – kol-rouch
kol-sac – kommentiurs-in-sigel
commenturer – confiteor
conformieren – convėnt-vrouwe
convers-bruoder – cordieren
korduwān – korn-gėlt
korn-götinne – kornunge
korn-un-gėlt – kōscher
kōse – kōt-vleisch
kotze – kouf-gerihte
kouf-guot – koufunge
kouf-vart – kręjen
kręjen-nest – kranc-heit
kranc-lich – kratzeln
kratzen – kreftelīche
krefte-līchen – krempfen
krempic – kribeln
krichelīn? – krieg-lant
krieg-louf – kripf-zan
krippe – krist-bühse
krist-burt – krist-formelich
krist-förmic – kriuze-bruoder
kriuze-ganc – krocanier
kroch – krot
krote – krumbe
krümbe – krūsp
krūspe – krūt-wurz
krūt-zėhende – kuchen-register
kuchen-schrīber – küe-mūl
küene – kumber-hėlfe
kumberic – kumpanjūn
kumpas – künftic-lich
künftigęre – kuniges-sun
küniges-vogel – kunst-haft
künstic – künzen
kuo – kupfen
kupfer – kürbiz-wurz
kürbler – kürsener-knabe
kürsener-knėht – kurzieren
kurz-lich – kūte1
kūte2 – cyprinum
cyprisch – cytrinus
|
klingeler ?
klingeloht Adj. MWV
klingen stN. (2) MWV
klingen stV. (92) MWV
klingen-bächelīn stN.
klingen-klanc stM. MWV
klingen-phat stM. MWV
klingen-rieme swM. MWV
klingen-smit stM. MWV
klingen-smit-hūs stN. MWV
klingesęre stM. MWV
klingesen swV. MWV
kling-span stn? MWV
klinke swF. (1) MWV
klinken swV.
klīp stM. MWV
klipfen swV. MWV
klismen swV. MWV
klister stN. (29) MWV
klīster stM. (1) MWV
klīsteren swV. MWV
klīstern-schūm stM. MWV
klistieren swV. (1) MWV
klistier-ziuc stMN. MWV
klitzen swV. MWV
kliubel-bein stN. MWV
kliubelen swV. MWV
kliubel-stein stM. MWV
kliubunge stF. MWV
kliusel stN. (1) MWV
kliuselen swV. (1) MWV
kliusenc-līche Adv. MWV
kliusterlīn stN. (1) MWV
kliuter stmn? MWV
kliutern? v
kliuwe stN. (6) MWV
kliuwelen swV.
kliuwelīn stN. (1) MWV
kliuwel-tuoch stN. MWV
kliuwel-vaʒ stN. MWV
klō F.
klobe1 swM. (32) MWV
klobe2 swM. (1)
klobe-holz stN. MWV
klöbelīn stN. MWV
klobe-louch stM. MWV
kloben swV. (1) MWV
klobe-slīche? swM. MWV
klobe-wurst stF. (2) MWV
klobunge stF. MWV |
