k – kafse
kafselīn – kalc-menger
kalc-mėʒʒer – kaln
calof – camźliōn
Camelot – kamer-slange
kamer-stap – kampf-rėht
kampf-rėhten – kānic
caniculata – kanz-wagen
kaos – käppelīn2
kappellān – karbalierunge
karbūn – Karlinge
Karlingen – kar-spüelen
karst – kęse-kamer
kęse-kar – kastėlle-dach
kastėllīn – katzen-gebėt
katzen-gestalt – kebes-isch (?)
kebes-kint – kein-visch
keiser – kėl-giric
kėl-gīte – kėln-müle
kėlre – kemerische
kemerlīn – kenne-schaft
kennunge – kerkern
kerker-stein – kerrelīn
kerren – kerze-tac
kerze-wīhe – ketzeln
ketzer – keʒʒel-hāke
keʒʒel-hant-wėrc – kiel-kemenāte
kiel-meister – kimm-īsen
cimolea – kindisch-heit
kindisch-lich – kint-ver-tilgerīn
kint-ver-tuoęrinne – kirchenamman
kirchenęre – kirchgrabe
kirch-guot – kirch-volc
kirch-vrīunge – kitelīn
citrinum – kiuten1
kiuten2 – klāftern
klāfter-snuor – klage-twanc
klage-vogel – klār
klāre – klėbergaʒʒe
klėberic – kleibunge
kleib-zwėc – klein-öuge?
klein-phenninc – klėnster
klėn-want – klingęre
klinge – klöbelīn
klinge F.
klinge swMF.
klingelęre stM.
klingel-bolt Subst.
klingelen swV.
klingeloht Adj.
klingen stN.
klingen stV.
klingen-bächelīn stN.
klingen-klanc stM.
klingen-phat stM.
klingen-rieme swM.
klingen-smit stM.
klingen-smit-hūs stN.
klingesęre stM.
klingesen swV.
kling-span stn?
klinke swF.
klinken swV.
klīp stM.
klipfel stM.
klipfen swV.
klismen swV.
klister stN.
klīster stM.
klīsteren swV.
klīstern-schūm stM.
klistieren swV.
klistier-ziuc stMN.
klitzen swV.
kliubel-bein stN.
kliubelen swV.
kliubel-stein stM.
kliubunge stF.
kliusel stN.
kliuselen swV.
kliusenc-līche Adv.
kliusterlīn stN.
kliuter stmn?
kliutern? v
kliuwe stN.
kliuwelen swV.
kliuwelīn stN.
kliuwel-tuoch stN.
kliuwel-vaʒ stN.
klō F.
klobe1 swM.
klobe2 swM.
klobe-holz stN.
klöbelīn stN.
klobe-louch – klōsterlīn
klōster-liute – klʒelīn
klʒen – kluoc-heit
kluoc-lich – knacken
knaffen – kneppischen
knėtęrinne – knisten
knistunge – knorzen
knorzic – knütze
knutzen – koch-keʒʒel
koch-krūt – kōle
kōle-gruobe – coloquintida
kol-phanne – kom-lich
kom-līcheit – confectiōn
confession – convėnt-kopf
convėnt-müech – kōr-bischof
kōr-bistuom – körnen
corneol – korn-schütze
korn-snit – korus
kōr-vrouwe – kōt-man
kōt-mānōt – kouferīe
kouferinne – kouf-slagen
kouf-slagen – krage1
krage2 – krām-wėrc
krām-zol – cras
kraspeln – crźdenzen
crźdenzen – kreiʒ-gengel
kreiʒ-līche – krette
krettelīn – krieg-büechlīn
kriege – kringeleht
kringen – krispeln
krispel-węhe – kristen-mensche
kristen-name – kriutelich
kriutelīn – kriuz-reste-tac
kriuz-sāme – kropfeht
kröpfelīn – krucke-stap
krude – kruppel
krūs – krūt-leffel
krūt-lźhen – kuchen-gėlt
kuchen-geręte – küe-gras
küel-brunne – kulken
küllinc – Kumenīe
kumer – künden
künden – künigelīn2
künigelīnchen – kunrieren
cuns – künt-oven
kunt-phenninc – kuo-mūl
kuone-zorn – kuppeln
kuppel-seil – kürne
kürne – kur-vürst-lich
kür-warter – küssen-lich
küssen-līche – kützel-diep
kützel-guomen – cytrinus
|
klinge F. (18) MWV
klinge swMF.
klingelęre stM.
klingel-bolt Subst. MWV
klingelen swV. (7) MWV
klingeloht Adj. MWV
klingen stN. (2) MWV
klingen stV. (92) MWV
klingen-bächelīn stN.
klingen-klanc stM. MWV
klingen-phat stM. MWV
klingen-rieme swM. MWV
klingen-smit stM. MWV
klingen-smit-hūs stN. MWV
klingesęre stM. MWV
klingesen swV. MWV
kling-span stn? MWV
klinke swF. (1) MWV
klinken swV.
klīp stM. MWV
klipfel stM.
klipfen swV. MWV
klismen swV. MWV
klister stN. (29) MWV
klīster stM. (1) MWV
klīsteren swV. MWV
klīstern-schūm stM. MWV
klistieren swV. (1) MWV
klistier-ziuc stMN. MWV
klitzen swV. MWV
kliubel-bein stN. MWV
kliubelen swV. MWV
kliubel-stein stM. MWV
kliubunge stF. MWV
kliusel stN. (1) MWV
kliuselen swV. (1) MWV
kliusenc-līche Adv. MWV
kliusterlīn stN. (1) MWV
kliuter stmn? MWV
kliutern? v
kliuwe stN. (6) MWV
kliuwelen swV.
kliuwelīn stN. (1) MWV
kliuwel-tuoch stN. MWV
kliuwel-vaʒ stN. MWV
klō F.
klobe1 swM. (32) MWV
klobe2 swM. (1)
klobe-holz stN. MWV
klöbelīn stN. MWV |
