m – mage
māge – mage-zoge
mage-zoge – Mainz
męjen – mal-gast
mal-gėlt – malz
mal-zan – mandel-blüete
mandel-bōne – manger
mangerīe – maniger-hande
maniger-hande – mannes-geziugelīn
mannes-guot – man-slahtunge
man-slahunge – man-zīt
man-zītic – marc-vade
marc-vuoter – męr-haft
marien-rōse – markīs
marktes-rėht – martelīen
martel-pīn – marwen-lit
marzel – mateblez
mate-meier – maʒalter-blat
maʒalter-boum – mechele
mecheler – megerunge
megetlach – meien-schīn
meien-site – Meilanz
meil-banc – meinel
meinen – meir
mei-rėht – meister-lōn
meister-lōs – meiʒel-wunde
meiʒen – melissen-waʒʒer
Melk – memmendic-heit
memorialis – menkelen
menkel-hūs – menschen-rucke
menschen-schīn – mźr
meral – Meridien-lant
merīdiźs – mer-muschel
mėrn – mer-swėrt
mer-swīn – mėrze-man
mėrzen – messīn
Messīn – metten
metten (?) – mėʒlīn
mėʒ-līne – michelen
michel-geręte – miet-man
miet-nėmer – mīle2
mīlen – min
mīn – minne-bürnende
minne-büschel – minne-līche
minne-līcheit – minnen-schar
minnen-schilt – minne-sęlec-heit
minne-sam – minne-trit
minne-trūt – minniclīche
minnic-līcheit – mirtel-ber
mirtel-boum – misse
misse-ahten – misse-gihtic
misse-gloube – misse-kleit
misse-komen – misse-schiht
misse-schrīben – misse-varwe
misse-vellic – mist-grape
mist-gruobe – mite-gān
mite gān – mite-hėllende
mite-hėller – mite-redec
mite-reden – mite teilen
mite-reden stN.
mite reden swV.
mite-redenęre stM.
mite-redunge stF.
mite-reise swM.
mite reiʒen swV.
mite-reste stF.
mite rīchen swV.
mite-rihtęre stM.
mite-ringunge stF.
mite rīten stV.
mite-rīter stM.
mite-ritter stM.
mite rūnen swV.
mite-sache swM.
mite-sacher stM.
mite-sam Adj.
mite-same stF.
mite-samec Adj.
mite-samecheit stF.
mite-sęʒe swM.
mite schaffen stV.
mite-scheffe swM.
mite-schuldener stM.
mite senden swV.
mite-sīn stN.
mite sīn V.
mite singen stV.
mite-singic Adj.
mite-singunge stF.
mite sitzen stV.
mite-slęfel stM.
mite slīchen stV.
mite-slieʒer stM.
mite-slüʒʒel stM.
mite-spilęre stM.
mite spiln swV.
mite spīsen swV.
mite sprėchen stV.
mite strīchen stV.
mite strīten stV.
mite-sūgelinc stM.
mite-sūgunge stF.
miteswern stV.
mite-tāt? stF.
mite teidingen swV.
mite-teidinger stM.
mite-teil stM.
mite-teilęre stM.
mite teilen swV.
miteteil-haftic – mite-würkęrinne
miteʒ – mittel-lich
mittel-lōs – mitten-künne
mitten-tac – miuselīn
miuse-loch – molken-slūch
molken-topf – mōraʒ
mörche – morgen-kėller
morgen-kluc – mōrlīn
mōr-liute – mort-gelīche
mort-gėrnde – mort-slac
mort-slange – mūche
mūcheime – müeterīn
müeter-lich – mūl-affe
mül-ahe – mül-korn
mūl-korp – multer
multer – munder
munder – munt-bor
muntbor-rėht – münz-kameręre
münz-laube – muote
muotec – muot-gelust
muot-gelüste – muoʒen
muoʒ-ganc – murilegus
mūrīn – murzelinc
murzeln – mūs-līchen
mūs-ōre – mutzen2
mutzen-gras – myrre
|
mite-reden stN. MWV
mite reden swV. (4) MWV
mite-redenęre stM. MWV
mite-redunge stF. MWV
mite-reise swM. (2) MWV
mite reiʒen swV. (1) MWV
mite-reste stF. MWV
mite rīchen swV. MWV
mite-rihtęre stM. (2) MWV
mite-ringunge stF. MWV
mite rīten stV. (3) MWV
mite-rīter stM. MWV
mite-ritter stM.
mite rūnen swV. MWV
mite-sache swM.
mite-sacher stM. MWV
mite-sam Adj. MWV
mite-same stF. MWV
mite-samec Adj. (1) MWV
mite-samecheit stF. MWV
mite-sęʒe swM. MWV
mite schaffen stV. (1) MWV
mite-scheffe swM. MWV
mite-schuldener stM. MWV
mite senden swV. (2) MWV
mite-sīn stN. (1) MWV
mite sīn V. (6) MWV
mite singen stV. (1)
mite-singic Adj. MWV
mite-singunge stF. MWV
mite sitzen stV. MWV
mite-slęfel stM. MWV
mite slīchen stV. (1) MWV
mite-slieʒer stM. MWV
mite-slüʒʒel stM. MWV
mite-spilęre stM. (1) MWV
mite spiln swV. (2) MWV
mite spīsen swV. MWV
mite sprėchen stV.
mite strīchen stV. (2) MWV
mite strīten stV. (1) MWV
mite-sūgelinc stM. MWV
mite-sūgunge stF. MWV
miteswern stV.
mite-tāt? stF. MWV
mite teidingen swV. (1) MWV
mite-teidinger stM. MWV
mite-teil stM. MWV
mite-teilęre stM. (1) MWV
mite teilen swV. (45) MWV |
