m – mage
māge – mage-zoge
mage-zoge – Mainz
męjen – mal-gast
mal-gėlt – malz
mal-zan – mandel-blüete
mandel-bōne – manger
mangerīe – maniger-hande
maniger-hande – mannes-geziugelīn
mannes-guot – man-slahtunge
man-slahunge – man-zīt
man-zītic – marc-vade
marc-vuoter – męr-haft
marien-rōse – markīs
marktes-rėht – martelīen
martel-pīn – marwen-lit
marzel – mateblez
mate-meier – maʒalter-blat
maʒalter-boum – mechele
mecheler – megerunge
megetlach – meien-schīn
meien-site – Meilanz
meil-banc – meinel
meinen – meir
mei-rėht – meister-lōn
meister-lōs – meiʒel-wunde
meiʒen – melissen-waʒʒer
Melk – memmendic-heit
memorialis – menkelen
menkel-hūs – menschen-rucke
menschen-schīn – mźr
meral – Meridien-lant
merīdiźs – mer-muschel
mėrn – mer-swėrt
mer-swīn – mėrze-man
mėrzen – messīn
Messīn – metten
metten (?) – mėʒlīn
mėʒ-līne – michelen
michel-geręte – miet-man
miet-nėmer – mīle2
mīlen – min
mīn – minne-bürnende
minne-büschel – minne-līche
minne-līcheit – minnen-schar
minnen-schilt – minne-sęlec-heit
minne-sam – minne-trit
minne-trūt – minniclīche
minnic-līcheit – mirtel-ber
mirtel-boum – misse
misse-ahten – misse-gihtic
misse-gloube – misse-kleit
misse-komen – misse-schiht
misse-schrīben – misse-varwe
misse-vellic – mist-grape
mist-gruobe – mite-gān
mite gān – mite-hėllende
mite-hėller – mite-redec
mite-reden – mite teilen
miteteil-haftic – mite-würkęrinne
miteʒ – mittel-lich
mittel-lōs – mitten-künne
mitten-tac – miuselīn
miuse-loch – molken-slūch
molken-topf – mōraʒ
mörche – morgen-kėller
morgen-kluc – mōrlīn
mōr-liute – mort-gelīche
mort-gėrnde – mort-slac
mort-slange – mūche
mūcheime – müeterīn
müeter-lich – mūl-affe
mül-ahe – mül-korn
mūl-korp – multer
multer – munder
munder – munt-bor
muntbor-rėht – münz-kameręre
münz-laube – muote
muotec – muot-gelust
muot-gelüste – muoʒen
muoʒ-ganc – murilegus
muoʒ-ganc stM.
muoʒ-gźer stM.
muoʒ-gengen stN.
muoʒ-kėrn M.
muoʒ-korn stN.
muoʒ-lich Adj.
muoʒ-līche Adv.
muoʒ-ligen stN.
muoʒ-sīn stN.
mupf stM.
mupfen stN.
mür stF.
mür Adj.
mūręre stM.
mūręrinne stF.
mūr-banc stF.
mūr-brėche swM.
mur-brüchic Adj.
mūr-brust stF.
murc Adj.
murc stN.
mürde stf?
mürdeclich Adv.
mürdekeit stF.
mürdelingen Adv.
Mürdelingen Subst.
mürden stN.
mürden swV.
mürdern swV.
mürdic Adj.
mürdic Adj.
mūre F.
mūre swM.
murźn stF.
mūren stN.
mūren swV.
murenechīn stN.
mūrer-geselle swM.
mūrer-knėht stM.
mūrer-meister stM.
mūrer-stein stM.
mūrer-ziuc stM.
murźt stmn?
murfen swV.
mūr-hāke swM.
mūr-houbet stN.
mūr-hüeter stM.
mūr-huotel stM.
mūr-hūs stN.
murilegus
mūrīn – murzelinc
murzeln – mūs-līchen
mūs-ōre – mutzen2
mutzen-gras – myrre
|
muoʒ-ganc stM. (1) MWV
muoʒ-gźer stM. MWV
muoʒ-gengen stN. MWV
muoʒ-kėrn M. MWV
muoʒ-korn stN. (2) MWV
muoʒ-lich Adj. (18) MWV
muoʒ-līche Adv. (3)
muoʒ-ligen stN. MWV
muoʒ-sīn stN. MWV
mupf stM. MWV
mupfen stN. MWV
mür stF. (3) MWV
mür Adj.
mūręre stM. (34) MWV
mūręrinne stF. MWV
mūr-banc stF. (1) MWV
mūr-brėche swM. (1) MWV
mur-brüchic Adj. MWV
mūr-brust stF. (2) MWV
murc Adj. (12) MWV
murc stN. (3) MWV
mürde stf? MWV
mürdeclich Adv.
mürdekeit stF.
mürdelingen Adv. MWV
Mürdelingen Subst.
mürden stN. MWV
mürden swV. (23) MWV
mürdern swV. (1) MWV
mürdic Adj.
mürdic Adj.
mūre F. (272) MWV
mūre swM. MWV
murźn stF. (13) MWV
mūren stN. MWV
mūren swV. (41) MWV
murenechīn stN. MWV
mūrer-geselle swM. MWV
mūrer-knėht stM. MWV
mūrer-meister stM. (3) MWV
mūrer-stein stM. MWV
mūrer-ziuc stM. MWV
murźt stmn? MWV
murfen swV. MWV
mūr-hāke swM. MWV
mūr-houbet stN. MWV
mūr-hüeter stM. MWV
mūr-huotel stM. (1) MWV
mūr-hūs stN. MWV
murilegus (1) |
