Lemmaliste/Belegarchiv
ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWYZ
k – kafselīn
kagen – calcofōn
kalc-oven – kalopeiʒ
calophagus – kameręre
kameręrinne – kamer-zelle
kamer-zėlte – kampf-stėchen
kampf-stecke – kannen-gieʒer
kannen-gieʒerīn – kapfāt
kapfel – kappen1
kappen2 – kardamœmlīn
kardelīn – karot
karpfe – karter
Karthago – kęse-nepflīn
kęsephenninc – kast-meister
kast-metze – katzen-strėbel
katzen-vaʒ – kefige
kefse – keitunge
kėl-acker – kėllerer2
kėller-hals – kelter-hof-stat
kelter-hœric – kempfen
      kelter-hœric Adj.
      kelter-hūs stN.
      kelter-knėht stM.
      kelter-rėht stN.
      kelter-wīn stM.
      kėlwarc stN.
      kelwe stF.
      kelz stM.
      kelzen stN.
      kelzen swV.
      kel-ziegel stM.
      kembęre stM.
      kembel stM.
      kembelęre stM.
      kemben swV.
      kemel stM.
      kemel-hār stN.
      kemelīn Adj.
      kemelīn1 stN.
      kemelīn2 stN.
      kemelīn-vleisch stN.
      kemel-milch stF.
      kemel-part stM.
      kemel-tier stN.
      kemel-wolle swF.
      kemenatęre stM.
      kemenāte F.
      kemerchīn stN.
      kemerīe stF.
      kemerische swF.
      kemerlīn stN.
      kemerlinc stM.
      kemet stN.
      kemet-veger stM.
      kemich stMN.
      kemmęre stM.
      kemme-kamp stM.
      kemmelęre stM.
      kemmenate F.?
      kemmerinne stF.
      kemmersche swF.
      kemmunge stF.
      kempel stM.
      kempeln swV.
      kempfęre stM.
      kempfęrinne stF.
      kempfe swM.
      kempfel stM.
      kempfen stN.
      kempfen swV.
kempfen-brōt – kėrbe1
kerbe2 – kėrnen-gėlt
kernenvierteil – kėrwe
kźr-wėrc – kestigerinne
kestigunge – kėver-biunte?
kėvere – kībikeit
kīb-lich – kifen
kifen – kinder-grap
kinder-machen – kint-lich
kint-līcheit – kirchelīn
kirchen-ambet – kirch-halde
kirch-hėrre – kirch-wīhe
kirch-wīhe-ābent – kitzelīn
kitzel-lich – kiver
kiveręre – klage-gewant
klage-haft – klame
klamen – klarisian
klārivunkel – klec-wėrc
kledern – klein-gėlt
klein-ge-rihte – klemme-lich
klemmen – clima
klimme – klobe-holz
klöbelīn – klōster-lugner
klōster-machen – klū?
klūben – klūsen
klūsenęre – knėht
knėht-bette – knie-schamel
knie-schībe – knopfeler
knopfelīn – knuspern
knüsten – kocherīe
kocherīn – kolben-rīs
kolben-slac – koln
Köln – comźte
komīt – confect
confectiōn – convėnt-sigel
convėnt-stube – cordiālis
cordieren – korn-gėlt
korn-götinne – korn-un-gėlt
korn-var – kōs-loube
kosmos – kotzelīn
kötzelīn – kouf-lich
kouf-līcheit – kōʒ
krā – krāmenīe
krāmer-gewihte – krane-wit-stūde
krane-wit-vogel – krėbeʒīn
krėbeʒ-ouge – kreiger?
kreiieren – krėsen
krėsmer – kriechischen
kriec-lich – krimmende
krimmic – krispel-krūt
krispeln – kristen-phant
kristen-rėht – kriuz-altęre
kriuzęre – krīʒ?
kriʒeln – krosel
krœsel-dorn – krüll-īsen
krumbe – krūsp
krūspe – krūt-wurz
krūt-zėhende – kuchen-smac
küchen-spīse – küene
küenen – kumber-nagel
kumbernisse – künde-brief
kündec – künic-stap
künic-stuol – kunst-buoch
kunstec-lich – kunt-schafter
kuntschaft-hėrre – kuo-sertęrinne-sun
kuo-smėr – kurbe
kurbeler – kürre
kurren – kurze-bolt
kurzec – kuster
kusterīe – cyliaca
cynocephalos – cytrinus

   kelter-hœric - kempfen    


kelter-hœric Adj. MWV
kelter-hūs stN. MWV
kelter-knėht stM. MWV
kelter-rėht stN. MWV
kelter-wīn stM. MWV
kėlwarc stN.
kelwe stF. MWV
kelz stM. (1) MWV
kelzen stN. MWV
kelzen swV. (2) MWV
kel-ziegel stM. MWV
kembęre stM.
kembel stM. (23) MWV
kembelęre stM.
kemben swV. (2) MWV
kemel stM.
kemel-hār stN. (1) MWV
kemelīn Adj. MWV
kemelīn1 stN. (19) MWV
kemelīn2 stN. (3) MWV
kemelīn-vleisch stN.
kemel-milch stF. (2)
kemel-part stM. MWV
kemel-tier stN. (1) MWV
kemel-wolle swF. MWV
kemenatęre stM.
kemenāte F. (148) MWV
kemerchīn stN.
kemerīe stF.
kemerische swF.
kemerlīn stN. (19) MWV
kemerlinc stM. (2) MWV
kemet stN. MWV
kemet-veger stM. MWV
kemich stMN.
kemmęre stM. MWV
kemme-kamp stM. MWV
kemmelęre stM.
kemmenate F.?
kemmerinne stF. MWV
kemmersche swF. MWV
kemmunge stF. MWV
kempel stM. MWV
kempeln swV. MWV
kempfęre stM. (5) MWV
kempfęrinne stF. MWV
kempfe swM. (91) MWV
kempfel stM. MWV
kempfen stN. MWV
kempfen swV. (28) MWV