Lemmaliste/Belegarchiv
ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWYZ
k – kafselīn
kagen – calcofōn
kalc-oven – kalopeiʒ
calophagus – kameręre
kameręrinne – kamer-zelle
kamer-zėlte – kampf-stėchen
kampf-stecke – kannen-gieʒer
kannen-gieʒerīn – kapfāt
      kannen-gieʒerīn stF.
      kannengieʒer-rat stN.
      cannen-swamp stM.
      kannen-wėrfen stN.
      canonicāt stN.
      kanonīe swF.
      kanonīen swV.
      kanonike swM.
      kanonisīe stF.
      canoniziere F.
      canonizieren swV.
      kan-phenninc stM.
      kan-schillinc stM.
      kanstelle F.
      kant Adj.
      kant stM.
      kant Subst.
      kantar stM.
      cantarides
      kant-bęre Adj.
      kante swF.
      cantic-psalme swM.
      canticum n
      kantner stM.
      kantnisse stF.
      kantor stM.
      kanvart stF.
      kanz stM.
      kanzel stF.
      kanzelęre stM.
      kanzelęrinne stF.
      Kanzelberc Subst.
      kanzelen swV.
      kanzelīe stF.
      kanzelier stM.
      kanzellerīe stF.
      kanzellieren swV.
      kanzel-schrībęre stM.
      kanz-wagen stM.
      kaos
      capasius
      kapėlle stswF.
      kapell-hėrre swM.
      kapellīn stN.
      capelun stSubst.
      kape-visch stM.
      kapf stM.
      kapfęre stM.
      kapfęrinne stF.
      kapfāt stF.
kapfel – kappen1
kappen2 – kardamœmlīn
kardelīn – karot
karpfe – karter
Karthago – kęse-nepflīn
kęsephenninc – kast-meister
kast-metze – katzen-strėbel
katzen-vaʒ – kefige
kefse – keitunge
kėl-acker – kėllerer2
kėller-hals – kelter-hof-stat
kelter-hœric – kempfen
kempfen-brōt – kėrbe1
kerbe2 – kėrnen-gėlt
kernenvierteil – kėrwe
kźr-wėrc – kestigerinne
kestigunge – kėver-biunte?
kėvere – kībikeit
kīb-lich – kifen
kifen – kinder-grap
kinder-machen – kint-lich
kint-līcheit – kirchelīn
kirchen-ambet – kirch-halde
kirch-hėrre – kirch-wīhe
kirch-wīhe-ābent – kitzelīn
kitzel-lich – kiver
kiveręre – klage-gewant
klage-haft – klame
klamen – klarisian
klārivunkel – klec-wėrc
kledern – klein-gėlt
klein-ge-rihte – klemme-lich
klemmen – clima
klimme – klobe-holz
klöbelīn – klōster-lugner
klōster-machen – klū?
klūben – klūsen
klūsenęre – knėht
knėht-bette – knie-schamel
knie-schībe – knopfeler
knopfelīn – knuspern
knüsten – kocherīe
kocherīn – kolben-rīs
kolben-slac – koln
Köln – comźte
komīt – confect
confectiōn – convėnt-sigel
convėnt-stube – cordiālis
cordieren – korn-gėlt
korn-götinne – korn-un-gėlt
korn-var – kōs-loube
kosmos – kotzelīn
kötzelīn – kouf-lich
kouf-līcheit – kōʒ
krā – krāmenīe
krāmer-gewihte – krane-wit-stūde
krane-wit-vogel – krėbeʒīn
krėbeʒ-ouge – kreiger?
kreiieren – krėsen
krėsmer – kriechischen
kriec-lich – krimmende
krimmic – krispel-krūt
krispeln – kristen-phant
kristen-rėht – kriuz-altęre
kriuzęre – krīʒ?
kriʒeln – krosel
krœsel-dorn – krüll-īsen
krumbe – krūsp
krūspe – krūt-wurz
krūt-zėhende – kuchen-smac
küchen-spīse – küene
küenen – kumber-nagel
kumbernisse – künde-brief
kündec – künic-stap
künic-stuol – kunst-buoch
kunstec-lich – kunt-schafter
kuntschaft-hėrre – kuo-sertęrinne-sun
kuo-smėr – kurbe
kurbeler – kürre
kurren – kurze-bolt
kurzec – kuster
kusterīe – cyliaca
cynocephalos – cytrinus

   kannen-gieʒerīn - kapfāt    


kannen-gieʒerīn stF. MWV
kannengieʒer-rat stN. MWV
cannen-swamp stM. MWV
kannen-wėrfen stN. MWV
canonicāt stN. MWV
kanonīe swF. (1) MWV
kanonīen swV. MWV
kanonike swM. (3) MWV
kanonisīe stF. MWV
canoniziere F. MWV
canonizieren swV. (5) MWV
kan-phenninc stM. MWV
kan-schillinc stM.
kanstelle F.
kant Adj. MWV
kant stM. MWV
kant Subst.
kantar stM. MWV
cantarides (1)
kant-bęre Adj. MWV
kante swF.
cantic-psalme swM. MWV
canticum n (5)
kantner stM. MWV
kantnisse stF. (5) MWV
kantor stM. MWV
kanvart stF.
kanz stM. MWV
kanzel stF. (3) MWV
kanzelęre stM. (10) MWV
kanzelęrinne stF. MWV
Kanzelberc Subst. (2)
kanzelen swV. MWV
kanzelīe stF. MWV
kanzelier stM. MWV
kanzellerīe stF. MWV
kanzellieren swV. MWV
kanzel-schrībęre stM. MWV
kanz-wagen stM. (4) MWV
kaos (1)
capasius (1)
kapėlle stswF.
kapell-hėrre swM. MWV
kapellīn stN.
capelun stSubst.
kape-visch stM. MWV
kapf stM. MWV
kapfęre stM. (6) MWV
kapfęrinne stF. (1) MWV
kapfāt stF.