k – kafse
kafselīn – kalc-menger
kalc-mėʒʒer – kaln
calof – camźliōn
Camelot – kamer-slange
kamer-stap – kampf-rėht
kampf-rėhten – kānic
caniculata – kanz-wagen
kaos – käppelīn2
kappellān – karbalierunge
karbūn – Karlinge
Karlingen – kar-spüelen
karst – kęse-kamer
kęse-kar – kastėlle-dach
kastėllīn – katzen-gebėt
katzen-gestalt – kebes-isch (?)
kebes-kint – kein-visch
keiser – kėl-giric
kėl-gīte – kėln-müle
kėlre – kemerische
kemerlīn – kenne-schaft
kennunge – kerkern
kerker-stein – kerrelīn
kerren – kerze-tac
kerren swV.
kėrren stN.
kėrren stV.
kėrrende Part.-Adj.
kerrīnęre stM.
kerrīne stF.
kerschlich Adj.
kėrse F.
kėrse-bere swF.
kėrse-boum stM.
kėrsegarte swM.
kėrsen-muos stN.
kėrsen-saf stN.
kėrsen-zehende stswm
kėrse-stein stM.
kėrs-harz stN.
kźr-snuor stF.
kėrs-tranc stn?
kėrs-wīn stM.
kźr-tac stM.
kerubīn stM.
kźrunge stF.
kerve-holz stN.
kėrvele fm
kėrvel-krūt stN.
cerviboletum n
kėrwe swF.
kźr-wėrc stN.
ker-wisch stM.
kėrz? a?
kerzach stN.
kerzęre stM.
kerze swF.
kerzelīn stN.
kerzen swV.
kerzen-garn stN.
kerzen-guʒ-lieht stN.
kerzen-krūt stN.
kerzen-lieht stN.
kerzen-macher stM.
kerzen-macherin stF.
kerzen-meister stM.
kerzen-stadel stM.
kerzen-stap stM.
kerzen-tāht stN.
kerzen-trager stM.
kerze-schībe stF.
kerze-stal stN.
kerze-stoc stM.
kerze-tac stM.
kerze-wīhe – ketzeln
ketzer – keʒʒel-hāke
keʒʒel-hant-wėrc – kiel-kemenāte
kiel-meister – cimolea
kin – kindisch-lich
kīnen – kint-ver-tuoęrinne
kint-weinunge – kirchenęre
kirchen-bot – kirch-guot
kirch-halde – kirch-vrīunge
kirch-wahte – kittel-gewant
kittelīn – kiuten2
kiuwe – klāfter-wīt
klaftic – klage-vüeręre
klage-wandel – klāre
klęre – klėberic
klėbe-rīm – kleider
kleiderchīn – klein-schüʒʒic
kleinshabere – klenze
klėp – klingelen
klingeler – klobunge
klockehamer – klōstermāz
klōster-meier – kloz-milch
klū – kluoge
kluogen – knappe-lich
knappelīn – knėt-stuol
knėt-troc – kniuwelen
kniuwelīn – knospel
knospel – coatisch
Coatras – koch-maget
kochman – kole-meise
kolen-māʒ – kol-rouch
kol-sac – kommentiurs-in-sigel
commenturer – confiteor
conformieren – convėnt-vrouwe
convers-bruoder – cordieren
korduwān – korn-gėlt
korn-götinne – kornunge
korn-un-gėlt – kōscher
kōse – kōt-vleisch
kotze – kouf-gerihte
kouf-guot – koufunge
kouf-vart – kręjen
kręjen-nest – kranc-heit
kranc-lich – kratzeln
kratzen – kreftelīche
krefte-līchen – krempfen
krempic – kribeln
krichelīn? – krieg-lant
krieg-louf – kripf-zan
krippe – krist-bühse
krist-burt – krist-formelich
krist-förmic – kriuze-bruoder
kriuze-ganc – krocanier
kroch – krot
krote – krumbe
krümbe – krūsp
krūspe – krūt-wurz
krūt-zėhende – kuchen-register
kuchen-schrīber – küe-mūl
küene – kumber-hėlfe
kumberic – kumpanjūn
kumpas – künftic-lich
künftigęre – kuniges-sun
küniges-vogel – kunst-haft
künstic – künzen
kuo – kupfen
kupfer – kürbiz-wurz
kürbler – kürsener-knabe
kürsener-knėht – kurzieren
kurz-lich – kūte1
kūte2 – cyprinum
cyprisch – cytrinus
|
kerren swV. (3) MWV
kėrren stN. (2) MWV
kėrren stV. (15) MWV
kėrrende Part.-Adj. MWV
kerrīnęre stM. (1) MWV
kerrīne stF. (7) MWV
kerschlich Adj.
kėrse F. (33)
kėrse-bere swF. MWV
kėrse-boum stM. (23) MWV
kėrsegarte swM.
kėrsen-muos stN. (2) MWV
kėrsen-saf stN.
kėrsen-zehende stswm
kėrse-stein stM. (1)
kėrs-harz stN. MWV
kźr-snuor stF. MWV
kėrs-tranc stn?
kėrs-wīn stM. MWV
kźr-tac stM. MWV
kerubīn stM. (67)
kźrunge stF. (1) MWV
kerve-holz stN.
kėrvele fm (12) MWV
kėrvel-krūt stN. MWV
cerviboletum n (1)
kėrwe swF. (1) MWV
kźr-wėrc stN. MWV
ker-wisch stM. MWV
kėrz? a? MWV
kerzach stN. MWV
kerzęre stM.
kerze swF. (91) MWV
kerzelīn stN. MWV
kerzen swV.
kerzen-garn stN. MWV
kerzen-guʒ-lieht stN.
kerzen-krūt stN. MWV
kerzen-lieht stN. (4) MWV
kerzen-macher stM. MWV
kerzen-macherin stF. MWV
kerzen-meister stM. MWV
kerzen-stadel stM. (3) MWV
kerzen-stap stM. MWV
kerzen-tāht stN. MWV
kerzen-trager stM. MWV
kerze-schībe stF. MWV
kerze-stal stN. (31) MWV
kerze-stoc stM. MWV
kerze-tac stM. MWV |
