h – haber-malch
haber-mânôt – hac-tûbe
hadel – hage-lich
hage-lîche – haich
Haidingsfeldt – Haller
haller – halp-jæric
halp-kraft – halpwürhte
halp-zirkel – hals-snuor
hals-sperren – hamel-kopf
hamel-stat – hanef-korn
hanef-sâme – hansen-stat
han-smalz – hant-golt-vingerlîn
hant-grel – hant-schuoch-macher
hantschuoch-wërc – hant-wart
hant-waʒʒer – hâr-hûbe
hærîn – harnasch-bewarer
harnasch-blëch – hâr-schînende
hâr-schopf – harzen
härzern – hasen-smalz
hasensprunc – haven-decke
haven-deckel – hebe-amme
hebe-bette – hechtel
hechten-visch – heft-vadem
heft-wunde – heiden1
heiden2 – heilant
heilære – heilig-machunge
heiligunge – heim-bachen
heim-bachen – heim-île
heimisch – heim zëchen
heim-zogen – heiʒe
heiʒe1 – hëlfant
hëlfantîn – helle-bære
helle-barn – helle-loch
helle-môr – helle-seil
helle-sêr – helle-warc
helle-warte – hëlm-huot
helmhûs – helzunge
hem – henfîn
henge1 – hër
hêr – herbest-ge-dinge
herbest-ge-nuht – hêre-muot
hêren1 – herinc2
herinc-menger – her-meister
hermelîn – hërren
hêrren – her-sache?
hër sagen – herte1
herte2 – hërt-wëc
hër-über – her-vlühtec
her-volc – hër-wider-umbe
hërwider vüeren – hërze-lanc?
hërze-leide – hërzen-schouwære
hërzen-sin – hërze-tohter
hërze-trahen – hërzuo nëmen
hërzuo tragen – heʒʒic-lîche
hî – hî-geselle
hilderlen – himel-gëlt
himel-ge-rüste – himel-litze
himel-litzen – himel-seite
himel-sin – himel-vart
himel-varwe – hinabe komen
hinabe lâʒen – hinder-baʒ
hinder-bein – hinderlinge
hinder-list – hinder-stellec
hinder-stendec – hin-gëber
hin-gëbunge – hin-kunft
hin-lâʒære – hinnen-zuo
hinnescheiden – hint-loufte
hin tragen – hin-wërf
hin-wërfen – hircocervus
Hirconia – hirten-rëht
hirten-sac – hitze
hitze-brant – hius-lîche
hius-linc – hôch-geburtet
hôch-ge-dâht – hôch-ge-vriunt
hôch-ge-vürstet – hôch-muot
hôch-muoten – hôch-vert-lich
hôch-vert-lîche – hof-amman
hoffære – hol-brâte
holche – holpeln
holpoldei – holz-buoʒe
holz-bürde – holz-marklach
holz-matte – hœnære
hœnde – honec-waʒʒer
honec-wirʒ – hopfen-lësen
hopfen-pflücker – hôr-glocke
hœric – hornuʒʒehe
horn-val – hoserære
hose-tuoch – houbeten
houbet-êre – houbet-last
houbet-laster – houbet-schaz
houbet-schëdel – houbet-veste
houbetvestene – höuschrîbære
höu-schûr – hove-diet
hovedinc – hove-knabe
hove-knëht – hove-rëht
hovereht – hove-stat
hove-stæte – howen
hoyer-boge – hudelin
hudeln – hüeter
hüeter-stap – hüge-sam
huh – hulzel
hülzen – hundert-und-fünf-und-zweinzec
hundert-valt – hungeric
hunger-jâr – hunt-slaherin
hunt-swamme – huob-schrîberlîn
huob-spruch – huoren-wirtin
huoren-zal – huotmatte
huoren-zal stF.
huoren-zoc stM.
huoren-zunft stF.
huorerîe stF.
huorgebærde stF.
huor-ge-lust stM.
huor-ge-lustic Adj.
huor-heit stF.
huor-hûs stN.
huoric Adj.
huor-kint stN.
huor-lich Adj.
huor-lîche Adv.
huor-liet stN.
huor-lust stM.
huor-machære stM.
huor-mache swM.
huor-macherinne stF.
huor-machunge stF.
huor-suht stF.
huor-übel stN.
huor-vuore stF.
huoste Adj.
huoste swM.
huosten stN.
huosten swV.
huot Adj.
huot stM.
huot stF.
huotære1 stM.
huotære2 stM.
huotære-gadem stN.
huotære-kræmlîn stN.
huotære-meister stM.
huote stF.
huote-boum stM.
huote-lôn stMN.
huote-lôs Adj.
huoter-geselle swM.
huote-setzen st.N.
huote-strëbe (?) stF.
huot-gadem stN.
huot-habere swM.
huot-henne F.
huotic-lich Adj.
huot-liute st_pl
huot-machære stM.
huot-machære-knëht stM.
huot-man stM.
huotmatte sw.F.
huot-nisse – hurt1
hurt2 – huseck
huse-gome? – hûs-halt
hûs-haltærinne – hûs-schaffenerinne
hûs-schinden – hütte-holz
hütte-kost – hyspades
|
huoren-zal stF. MWV
huoren-zoc stM. MWV
huoren-zunft stF. MWV
huorerîe stF. MWV
huorgebærde stF. MWB
huor-ge-lust stM. (14) MWB MWV
huor-ge-lustic Adj. MWB MWV
huor-heit stF. (1) MWB MWV
huor-hûs stN. (2) MWB MWV
huoric Adj. MWB
huor-kint stN. MWB MWV
huor-lich Adj. (10) MWB MWV
huor-lîche Adv.
huor-liet stN. MWB
huor-lust stM. (4) MWB MWV
huor-machære stM. (1) MWB MWV
huor-mache swM. MWB
huor-macherinne stF. MWV
huor-machunge stF. MWB
huor-suht stF. MWV
huor-übel stN. MWV
huor-vuore stF. (5) MWB MWV
huoste Adj. MWV
huoste swM. (81) MWB MWV
huosten stN. (2) MWV
huosten swV. (6) MWB MWV
huot Adj. (1) MWV
huot stM. (90) MWB MWV
huot stF.
huotære1 stM. (4) MWB MWV
huotære2 stM.
huotære-gadem stN. MWB MWV
huotære-kræmlîn stN. MWB MWV
huotære-meister stM. MWB MWV
huote stF. (340) MWB MWV
huote-boum stM. MWB MWV
huote-lôn stMN. MWB
huote-lôs Adj. (1) MWB MWV
huoter-geselle swM. MWV
huote-setzen st.N.
huote-strëbe (?) stF. MWB MWV
huot-gadem stN. MWB MWV
huot-habere swM. MWB MWV
huot-henne F. (1) MWV
huotic-lich Adj. MWB MWV
huot-liute st_pl (5) MWV
huot-machære stM. MWV
huot-machære-knëht stM. MWV
huot-man stM. (5) MWB MWV
huotmatte sw.F. MWB |
